Kävin tänään terveydenhoitajan luona kuulemassa perusterveystarkastuksen yhteydessä tehdyt verikokeiden tulokset. Muuten olivat ihan normaalit, mutta sokerirasituskokeessa tuli liian korkeat arvot. Paastoarvo oli 7,2 ja kahden tunnin arvo päälle viidentoista. Terkkari sanoi, että lääkäri diagnosoi kaikella todennäköisyydellä diabeteksen. Lääkäriaika varattiin myöhemmin tälle viikolle.
Sokerirasituskokeen tulos ei sinänsä tullut hirveänä yllätyksenä. Minulla havaitiin jo kaksi vuotta sitten heikentynyt glukoosinsieto ja silloinen lääkäri piti tiukan puhuttelun terveellisen syömisen ja laihduttamisen hyödyistä. Oikealla ruokavaliolla ja painonpudottamisella olisi vielä mahdollista kääntää kelkan suunta ja välttää diabetekseen sairastuminen. Olin järkyttynyt lääkärin sanoista ja yritinkin aluksi syödä paremmin. Kävin terveydenhoitajan luona ravintoneuvonnassa kuukauden välein, mutta en kokenut hyötyväni siitä millään tavalla. Asiat olivat tuttuja: vähärasvaisten ruokien suosiminen, liikunnan lisääminen jne. Johonkin se muutoksen toteuttaminen kuitenkin jäi, eniten ehkä motivaation puutteeseen. En tuntenut itseäni sairaaksi. Heikentynyt glukoosinsietohan ei ainakaan minulla oireillut millään tavalla. Ja syöminenhän on niin kivaa...
Tänään terkkari korosti erityisesti sitä, kuinka tärkeää on laihtua. Tällä hetkellä painan 107,5 kiloa eli ylipainoa on monta kymmentä kiloa. Painoindeksi on tasan 40, mikä tarkoittaa sairaalloista lihavuutta. Omituista. En tunne itseäni niin lihavaksi tai painavaksi tässä ruhossani.
Terveydenhoitaja suositteli pariin otteeseen Xtravaganza-painonpudotusohjelmaa, koska "monet potilaistamme ovat saavuttaneet siellä upeita tuloksia lyhyessä ajassa". Iltalehdessähän on ollut monta juttua tuosta Xtravaganzasta viimeisen puolen vuoden aikana ja kieltämättä monet ovat pudottaneet painoaan jopa yli 20 kiloa muutamassa kuukaudessa sen avulla. Xtravaganza perustuu kuitenkin suurelta osin ateriakorvikkeiden nauttimiseen, mihin minä taas suhtaudun äärimmäisen kielteisesti. Ateriakorvikkeet maistuvat usein pahalta, mutta ennen kaikkea niiden avulla ei opi syömään normaalisti. Ainakin minulle se "normaalisti syöminen" on suuri ongelma.
Koska en halunnut lähteä mukaan Xtravaganzaan, sovin terkkarin kanssa, että käyn hänen luonaan näin aluksi parin viikon välein. Asetamme aina uuden painotavoitteen joka kerraksi. Kahden viikon päästä minun pitäisi painaa 106,5 kiloa. Saapa nähdä, kuinka käy.
